Seurasin laulujoutsen Goni'a aina joen suussa olevalle saarelle asti

Ennen kuin tulee vielä kylmempi — matkaan!

Lumikentällä iso lintu räpytti siipiään — ja minä nousin samassa hänen viereensä ilmaan.

Jalkojen alla on lunta, valkoista valkoista. Niin kylmää, että jos uloshengittäisi, tuntuisi kuin ilma jäätyisi siihen paikkaan.

„Hei! Olen Goni. Laulujoutsenperheen vanhin poika." Viereinen lintu tervehtii reippaasti.

Viime vuonna Goni'n isä jäi eläkkeelle, ja tänä vuonna Goni johtaa ensi kertaa perhettä talvilennolla — hän on uusi johtaja. Aivan ensimmäinen kerta laumanjohtajana! Näki, miten harteet oikenivat ylpeydestä.

„Täällä tundralla on liian kylmä talvehtia. Lennetään lämpimälle Eulsukdolle. Aahhh, ennen kuin tulee vielä kylmempi — pian, mennään!" Heti kun Goni huusi sen, siiveniskut kiihtyivät entisestään.

Tänään livahdin mukaan tälle talvimatkalle. Sillä jos seuraan Goni'a, näen sen saaren, josta puhutaan — sen siellä jossain joen päässä.

Matkalla taivaalla tuli vastaan sinisorsaperhe

Kun nousin pilvien yläpuolelle, taivas oli aivan täynnä lintuja.

Eikä pelkkiä laulujoutsenia. Linnut, joiden nimeäkään en tiedä, lentävät jonossa, kaikki ahkerasti samaan suuntaan siipiään lyöden.

„Katso! Kaikki lentävät Eulsukdolle talveksi." Goni osoittaa siivellään sivulle.

Sitten hän huutaa iloisella äänellä: „Hei, sinisorsa! Pitkästä aikaa!"

Vieressä lentävä sinisorsa kääntää päänsä. „Hei~ Goni, miten olet voinut? Olet päässyt johtajaksi! Onnea!"

„Hihi, kiitos. Olkoon tämäkin talvi taas hyvä." Goni hymyilee hieman ujosti, ja jo siitä näkemisestä tuli lämmin olo.

Ensimmäisestä reissustakin tulee jotenkin turvallisempi, kun ystävä lentää vieressä. Minulle itsellenikin tuli niin hyvä mieli, että lensin entistä rivakammin.

Siellä missä joki ja meri kohtaavat, syntyy kuulemma saari

Goni'n pikkuveli tirskahti aivan isoveljen kylkeen ja kysyi: „Isoveli, millainen paikka tämä Eulsukdo on, johon olemme menossa?"

„Se on Nakdongjoen suistossa oleva saari. Joki saa alkunsa Gangwondon maakunnasta, virtaa pitkän pitkän matkan alaspäin ja kohtaa etelämeren juuri siellä."

Minäkin höristin korviani. Joki, joka kohtaa meren — millainen sellainen paikka oikein on?

„Kun jokivesi virtaa pitkään, se hidastuu vähitellen. Silloin sen mukanaan kuljettama maa ja hiekka vajoavat hiljalleen pohjaan ja kerrostuvat. Kerros kerrokselta siitä rakentuu saari — ja juuri sitä kutsutaan Eulsukdoksi." Goni osoittaa siivellään alaspäin.

Saari, jonka joki itse on rakentanut maasta!

Koska siellä makea vesi ja meriverivesi sekoittuvat, siellä asuu kaikenlaisia olentoja, joita ei muualla näe.

„Hei? Isoveli, onko se ehkä tuo saari?" pikkuveli kysyy innokkaalla äänellä.

„Joo! Pian ollaan perillä. Tuolla on Eulsukdo." Ennen kuin Goni ehti puhua loppuun, jalkojemme alle työntyi vihreä saari. Vau, ihan keskellä jokea, omillaan!

Katselin hiljaa, ketä kosteikolla asuu

Kun laskeuduimme saarelle, Goni innostui aivan villiksi. „Muuttolinnuilla on syynsä rakastaa tätä paikkaa. Kosteikkoa varjellaan hyvin, joten täällä on todella runsaasti syötävää!"

Syötävää runsaasti? Halusin kovasti tietää, ketä täällä todella asuu, niin että uteliaisuus ei pysynyt aisoissa.

Sovelluksesta WAGZAK JUMP katsoin opetuksen „Matka kosteikolle". Halusin nähdä rantamutia ja vesirajan olentoja vielä lähempää.

Ensiksi Goni vie minut pieneen heinikkoon. „Tämä tässä on saemseom-maejagi. Siellä missä joki kohtaa meren, se kasvaa juuri näin, ryppäinä."

Kun Goni työntää nokallaan multaa syrjään, juurissa roikkuu pyöreitä, pulskia mukuloita. Kuin perunoita tai bataatteja, ihan pyöreitä ja täyteläisiä.

„Nämä juurimukulat ovat se kaikkein paras herkku meille laulujoutsenille." Goni maiskuttaa nokkaansa niin, että ruoka näyttää aivan suussa sulavalta.

Seuraavaksi vuorossa ovat simpukat. Goni naputtaa kevyesti yhtä ohutta simpukkaa. „Tämä on ttijogae. Kuori on paljon ohuempi kuin muilla simpukoilla, joten sen saa helposti rikki. Meille se on todella kiitollista ruokaa!"

Vieressä on paksumpi simpukka. „Tämä on baekhap. Meillä Koreassa hyvin tavallinen simpukka, ja Nakdongin suistossa sitä elää paljon."

Se, mitä Goni lisää perään, oli aika yllätys. Baekhapin kuoria käytetään myös go-pelin valkoisten kivien tekoon. Että simpukankuoresta tehdään pelinappula — mikä ihmeellistä.

Silloin rantamudasta vilahti jokin sivuttain. Rapu! Goni sanoo: „Se on chilge. Se kaivaa kosteikon mutaan kuopan ja asuu siinä."